Pour Liisa amitié A.Villers

Pour Liisa amitié A. Villers

Vuosikymmenten jälkeen minua odotti yllätys, nippu kuvia viime vuosisadalta.

Vuonna 1995 olin mukana Galerie Kaj Forsblomin järjestämässä Estradi - nimisessä ryhmänäyttelyssä Helsingissä. Avajaispäivänä minua lähestyi vanhempi mieshenkilö esitellen itsensä ja kysyen, voisiko hän kuvata minut näyttelyssä esillä olevien maalausteni edessä. Hän perusteli pyyntönsä kertomalla, että hän oli kuvannut lukuisia taiteilijoita aiemminkin. Koska useimmiten olen hyvin hämmentynyt minuun kohdistuneesta huomiosta ja erityisesti koen kuvauksen kohteena oloni vaivaantuneeksi, pohdin hetken pyyntöä, mutta päätin suostua kuitenkin. Elävästi muistan kuinka epävarmasti asetuin kuvattavaksi. Sovimme, että hän lähettää vedokset minulle myöhemmin. Meni jonkin aikaa ja olin jo unohtanut koko asian. Ajattelin negatiivien hautautuneen hänen työhuoneelleen ja koko asian unohtuneen.

Muutama viikko sitten Kaj Forsblom soitti ja aloitti puhelun sanomalla: ”Liisa, et  varmasti arvaa, mitä asiani koskee. Muistatko, kun André Villers kuvasi sinua 22 vuotta sitten? Nippu vedoksia on nyt galleriassa. Tule hakemaan.”

Vedokset olivat tulleet jo vuonna 1995 kertaalleen Helsinkiin ja palautuneet lähettäjälleen. Vastaanottajaa ei ollut tavoitettu. Nyt vuosien jälkeen André Villersin poika oli löytänyt kuvat aiemmin kuolleen isänsä studiolta ja ottanut yhteyttä Galerie Forsblomiin.  

Nyt minulla on siis kahdeksan mustavalkovedosta, osa niistä Viller’sin signeeraamia, todisteena tapahtumasta, jossa toisilleen ennestään tuntemattomat kohtaavat hetkeksi. Valokuvia seurasi viehättävä tervehdys ja omistuskirjoitus vuodelta 1995.

Kodissamme on entuudestaan valokuva Picassosta niin ikään Andre Villersin kuvaamana. Kuvassa Picasso seisoo ovensuussa ja ojentaa kätensä katsojaa kohti. Eräänlainen kutsu vastavuoroisuuteen sekin.  Lukuisien Picassosta otettujen valokuvien lisäksi hän on kuvannut mm. Le Corbusieria, Fernard Legeria ja Dalia. Ja sittemmin myös minua!