Objekti
Vihdoinkin blogin parissa. Työhuoneen muutto syksyllä vei
enemmän aikaa kuin oletin, vielä enemmän aikaa meni tottua uuteen tilaan. Ja
tätä joudun harjoittelemaan heti huhtikuussa uudelleen.
Näyttelyyn valmistautumisen ohella olemme tehneet näyttelyn
yhteydessä julkaistavaa taidekirjaa. Tästä suunnaton kiitos Jussi Tiaiselle ja
Riikka Stewenille. Riikka on kirjoittanut artikkelin, jonka hienoutta en osaa
edes sanoin kuvailla. Jussin kokemus kuvaajana on korvaamaton ja ilman häntä
koko projektia ei olisi.
Taitto on vielä viimeistelyä vailla valmis, kuten
näyttelykin, mutta palaset alkavat loksahdella paikoilleen.
Käytyäni takautuvasti läpi teoksiani muutamat asiat
näyttävät toistuvan:
Tavalla tai toisella objektiin sitoutunut aihe. Tosin
ymmärrän objektin hyvin monitasoisena ja maalauksessa sisäkkäisiä merkityksiä
kantavana. Tästä näyttelyn ja kirjan nimi.
Muodon ja merkityksen välinen suhde toistuu ja varioituu lähes
loputtomiin. Vaikka lähtisin liikkeelle väristä, niin kuin usein teen, en saa
useinkaan esitettyä väriä ilman muotoa. Muodon merkitsevyys nyt vain tuntuu
ensisijaiselta.
Yhtenä maalaustapaani kuvaavana varsin ilmeisenä
ominaisuutena pidän maalausjälkeä.
Maalausjälki piirtyy esiin niin objekteissa kuin vasta muotoaan
hakevissa kappaleissa. Käden ja pensselin jättämä jälki kankaalle voisi
yksinomaan olla muut kuvallisen
kerronnan tasot poissulkeva tarkastelun aihe. Siihen en vain ole vielä ehtinyt.
Kirjaan kirjoittamassani artikkelissa Välissä totesin, että pelkistäminen toisin kuin luulisi on hidasta,
koska joudun työstämään myös kaiken sen minkä jätän pois. Niin tässäkin, näen
maalauksen ja maalaamisen niin monikerroksisena ja lukuisia mahdollisuuksia
käsittävänä tehtävänä, että vaikeuteni on lähinnä siinä mitä valita. Työtäni
kuvaakin hyvin assosioiva tapa edetä, kurinalainen olen lähinnä keskittymisen
ja tehdyn työn määrän suhteen.
Kommentit