Esine ja Aihe Galleria AMA:ssa
Näyttelyn jonkinlaisena työnimenä kulki Esine ja Aihe. Siis se mihin aihe kulloinkin maalauksessa paikantuu. Edellisen näyttelyni nimi Galeria AMA:n Turun galleriassa oli Aiheesta toiseen, mikä viittasi enemmänkin assosiatiiviseen tapaani työskennellä, mutta jo silloin myöskin siihen mikä muodostuu maalauksen aiheeksi. Kuinka paljon valittu kuva-aihe on ensisijainen aihe ja, jos on, niin millä tavoin.
Kuva-aiheen rinnalla aiheena ja teoksen lähtökohtana minulla saattaa yhtä hyvin olla käyttämäni maaliaineen materiaali. Tietoisuus materiaalin olemuksesta luo yhden kerroksen maalaukseen lisää ei ainoastaan maalia vaan jonkilaisen oudon ja vaikeasti selitettävän tason. Maaliaineen muuttuminen läiskästä jäljen kautta muodoksi ja lopulta kuvaksi on minusta joka kerta lumoavaa. Tai toisin päin: kuvan purkautuminen osiinsa. Mutta nuo osaset kiinnostavat minua myös paljon -vähintään yhtä paljon kuin kuvakin. Toisinaan aiheena ovatkin nuo osaset ja kuva-aiheen väheneminen. Kuvan, representaation, kadotessa astunkin johonkin tyhjään, joka kuitenkin tuntuu hyvin konkreettiselta.
Maaliaineen ominaisuuksiin kuuluu myös materiaalin vastus, sen tarve pysytellä itsenään niin, että se pyrkii välttämään muita ilmaisullisia tehtäviä kuten kuvata jotain. Maaliaineen materiaalin ominaisuudet puolestaan vähenevät representaation vahvistuessa, kuvan lumovoima on niin vahva. Tähän väliin, materiaalin ja kuvan väliin, asettuu tekijä, jonka jälki näkyy tavassa levittää maalia, valita värejä, sommitella, valita kuvauksen kohteita...ja tämäkin on yksi kuvallinen taso, johon aihe voi paikantua. Maalaukseni syntyvät maaliaineen, jäljen ja kuvan väliseen jännitteeseen, aihe asettuu johonkin näiden välille painottuen välillä representaatiossa saaden täysin uuden merkitystason maalauksen ulkopuolelta tai piiloutuen kankaan pintaan väripintojen väliin jäävään tilaan.
Valitsemaani kuva-aiheeseen minulla täytyy olla jonkinlainen suhde -emotionaalinen tai käsitteellinen, usein molempia. Maljakot ovat lapsuuden kodistani, joita olen katsellut tavalla tai toisella. Nimenomaan katsellut, sillä taidelasiin liittyy se samankaltainen kuvataiteelle ominainen piirre, ettei sille ole oikein käyttötarkoitusta. Vaikka maljakoita on käytetty myös maljakoina, tuntuu se usein, hmm, oudolta. Jännite on samankaltainen kuin maalauksissani materiaalin ja kuva-aiheen välillä. Lisäksi maljakoihin liittyy paljon muistoja, jotka liittyvät minulle tärkeisiin henkilöihin. Samalla kun maljakot ovat hyvin henkilökohtaisia kuva-aiheita, ovat ne samalla myös osa yhteisesti havaitsemaamme todellisuutta ja sen kautta yleisiä. Kanisteri-aiheisissa maalauksissa tämä yleinen piirre korostuu ja saa todennäköisesti hyvinkin erilaisia merkityksiä katsojasta riippuen.
Näyttely on avoinna 28.4.-20.5.2012
www.ama.fi
Kuvat Jussi Tiainen
Kuva-aiheen rinnalla aiheena ja teoksen lähtökohtana minulla saattaa yhtä hyvin olla käyttämäni maaliaineen materiaali. Tietoisuus materiaalin olemuksesta luo yhden kerroksen maalaukseen lisää ei ainoastaan maalia vaan jonkilaisen oudon ja vaikeasti selitettävän tason. Maaliaineen muuttuminen läiskästä jäljen kautta muodoksi ja lopulta kuvaksi on minusta joka kerta lumoavaa. Tai toisin päin: kuvan purkautuminen osiinsa. Mutta nuo osaset kiinnostavat minua myös paljon -vähintään yhtä paljon kuin kuvakin. Toisinaan aiheena ovatkin nuo osaset ja kuva-aiheen väheneminen. Kuvan, representaation, kadotessa astunkin johonkin tyhjään, joka kuitenkin tuntuu hyvin konkreettiselta.
Maaliaineen ominaisuuksiin kuuluu myös materiaalin vastus, sen tarve pysytellä itsenään niin, että se pyrkii välttämään muita ilmaisullisia tehtäviä kuten kuvata jotain. Maaliaineen materiaalin ominaisuudet puolestaan vähenevät representaation vahvistuessa, kuvan lumovoima on niin vahva. Tähän väliin, materiaalin ja kuvan väliin, asettuu tekijä, jonka jälki näkyy tavassa levittää maalia, valita värejä, sommitella, valita kuvauksen kohteita...ja tämäkin on yksi kuvallinen taso, johon aihe voi paikantua. Maalaukseni syntyvät maaliaineen, jäljen ja kuvan väliseen jännitteeseen, aihe asettuu johonkin näiden välille painottuen välillä representaatiossa saaden täysin uuden merkitystason maalauksen ulkopuolelta tai piiloutuen kankaan pintaan väripintojen väliin jäävään tilaan.
Valitsemaani kuva-aiheeseen minulla täytyy olla jonkinlainen suhde -emotionaalinen tai käsitteellinen, usein molempia. Maljakot ovat lapsuuden kodistani, joita olen katsellut tavalla tai toisella. Nimenomaan katsellut, sillä taidelasiin liittyy se samankaltainen kuvataiteelle ominainen piirre, ettei sille ole oikein käyttötarkoitusta. Vaikka maljakoita on käytetty myös maljakoina, tuntuu se usein, hmm, oudolta. Jännite on samankaltainen kuin maalauksissani materiaalin ja kuva-aiheen välillä. Lisäksi maljakoihin liittyy paljon muistoja, jotka liittyvät minulle tärkeisiin henkilöihin. Samalla kun maljakot ovat hyvin henkilökohtaisia kuva-aiheita, ovat ne samalla myös osa yhteisesti havaitsemaamme todellisuutta ja sen kautta yleisiä. Kanisteri-aiheisissa maalauksissa tämä yleinen piirre korostuu ja saa todennäköisesti hyvinkin erilaisia merkityksiä katsojasta riippuen.
Näyttely on avoinna 28.4.-20.5.2012
www.ama.fi
Kuvat Jussi Tiainen
Kommentit